Tässä artikkelissa käymme läpi asioita, jotka vaikuttavat energiatehokkuuteen hirsitalossa sekä annamme sähkönkulutuksesta oikean elämän esimerkin!
Mitkä asiat vaikuttavat energiatehokkuuteen
Hirsitalon energiatehokkuus on tärkeä kysymys nykyaikana rakentamisessa. Materiaalivalinnat ovat isossa osassa hirsitalon energiatehokkuutta. Esimerkiksi hirren paksuus vaikuttaa suoraan rakennuksen lämmöneristyskykyyn. 180 mm lamellihirsi on ohuin hirsi, joka täyttää U-arvovaatimukset asuinrakentamisessa. Kuitenkin hirsitaloa suunnitellessa käytämme vähintään 205 mm lamellihirttä, koska se tarjoaa säännösten osalta hieman enemmän liikkumavaraa suunnitteluun. Mitä isompi hirsi sitä pienempi U-arvo, joka tarkoittaa myös pienempää lämmön karkaamista. Lue tästä lisää hirren valitsemisesta!
Hirsitalon energiatehokkuus riippuu myös paljon ovista ja ikkunoista. Varsinkin isoja ikkunapintoja sisältävissä kohteissa on otettava huomioon myös ikkunoiden vaikutus energiatehokkuuteen. Hirsitalojen puuosatoimituksissa vakiona on 3-lasiset puualumiini-ikkunat, joiden U-arvo on 1. Toimitukseen voidaan aina asiakkaan toiveesta vaihtaa vakioikkunat matalaenergiaikkunoihin.
Hirsitalossa on tärkeää saada kehikko tiiviiksi, jotta vältetään lämpöhukkaa. Pystytysvaiheessa hirsien väliin laitetaan saumanauhat sekä pontteihin eristenauhaa, joka auttaa rakennuksen tiiviydessä säilyttäen silti hirsirakennuksen hengittävyyden.
Lämmitysmuodon valinta
Kun hirsitaloa suunnitellaan, lämmitysjärjestelmä vaikuttaa suoraan arjen mukavuuteen ja asumiskustannuksiin. Maalämpö on pitkällä aikavälillä yksi edullisimmista ratkaisuista, sillä se tuottaa tasaisesti lämpöä myös kovilla pakkasilla ollen myös edullisin käyttökustannuksiltaan. Kaikille tonteille se ei kuitenkaan sovi, ja alkuinvestointi on suuri.
Ilmavesilämpöpumppu on yleinen vaihtoehto, koska se on maalämpöä edullisempi hankkia ja toimii suurimman osan vuodesta erittäin tehokkaasti. Kovimmilla pakkasilla se tarvitsee usein kuitenkin muuta lämmitysmuotoa tuekseen. Ilmalämpöpumppu on helppo lisä lämmitykseen ja viilennykseen, mutta harvoin yksin riittävä päälämmönlähde.
Poistoilmalämpöpumppu sopii erityisesti tiiviisiin, pienempiin taloihin ja se lämmittää tehokkaasti käyttöveden hyödyntämällä poistoilman energiaa. Kaukolämpö on huoleton ja varma ratkaisu kaupunkialueilla, mutta käyttäjä ei voi itse vaikuttaa energian hintaan eikä viilennys kuulu järjestelmään.
Tulisijat eivät yksinään riitä lämmitysmuodoksi, mutta sellainen voi talviaikaan tukea päälämmitysmuotoa. Tulisijaa lämmittämällä voi pienentää lämmityksestä muodostuvaa sähkönkulutusta. Tulisija tuo myös turvaa ja lämpöä sähkökatkojen aikana sekä lisää asumisviihtyisyyttä.
Hirsitalon energiankulutus ja energialuokka
Kaikki tämä yllä mainittu muodostavat yhdessä hirsitalolle energiatehokkuuden vertailuluvun eli E-luvun.
“E-luku on energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen vakioituun käyttöön perustuva vuotuinen ostoenergiankulutus lämmitettyä nettoalaa kohden. Tarkastelu koskee kaikkea rakennuksessa tapahtuvaa energiankulutusta; lämmitystä ja ilmanvaihtoa, valaistusta ja käyttöveden lämmitystä, ja siinä otetaan huomioon rakennuksen tekniset järjestelmät sekä rakennusosien ominaisuudet.”
Otamme tarkasteluun erään vuonna 2024 valmistuneen omakotitalon. Käymme läpi energiatodistukseen kirjattuja laskelmia ja vertailemme niitä toteutumaan. Kohde on 205×215 mm lamellihirrestä valmistettu talo, joka on kerrosalaltaan 172 m2. Energiatehokkuusluokka rakennuksella on B, 86 pisteellä. Lämmitysjärjestelmänä toimii maalämpöpumppu vesikiertoisella lattialämmityksellä sekä varaava takka. Lisäksi talossa on ilmalämpöpumppu viilennystä varten. Ilmanvaihtojärjestelmänä toimii koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä lämmöntalteenotolla.
Rakennukseen on vakioidulla käytöllä laskettu ostoenergian määräksi vuositasolla 11587 kwh eli 71 kwh neliömetriä kohden. Vuonna 2025 tämän kohteen vuoden sähkönkulutus kattaen kaiken lämmityksestä sähkölaitteisiin oli ainoastaan 8165 kwh, joka on erittäin hyvä tulos isolle omakotitalolle. Tämä osoittaa sen, kuinka energiatehokas hirsitalo voikaan olla oikein tehtynä. Maalämpö lämmitysmuotona on myös erinomainen ja energiaystävällinen, joka näkyy suoraan kuluttajan säästönä.
